Demokratia, paras valtiomuoto?

Oikeiston suunnalta valitetaan usein, että palkansaajajärjestöt ovat ylimääräinen osa päätöksentekojärjestelmäämme. Demokratiassa puolueiden tulisi ajaa omien eturyhmiensä asioita. Vasemmalta laidalta vaaditaan puolustamaan huonompiosaisia porvareiden riistolta ja lopettamaan valtion tukien jakaminen yrityksille.

Moni asia on muuttunut niistä ajoista, kun antiikin viisaat ryhtyivät pohtimaan demokraattisen valtiomuodon mahdollisuutta. Etenkin huomiota kiinnittää demokraattiseen valtiomuotoon nykyisin liittyvä ajatus siitä, että kansa valitsee edustajat päättämään siitä, ketkä ajavat heidän asioitaan. Antiikin viisaiden alkuperäisiin ajatuksiin kuuluu näkemys, että päättäjien tulisi nimenomaisesti ajaa kansan yhteistä etua. Päättäjiä ei valita edustamaan pientä kansanosaa, esimerkiksi huono-osaisia, vaan heidän tulisi neutraalisti huomioida jokaisen väestöryhmän tarpeet. Tällä hetkellä tilanne on se, että demokratiaksi kutsutaan eri väestöryhmien poliittisesti valittujen edustajien keskinäistä kiistelyä siitä, kuinka juuri heidän kannattajiensa etu tulisi parhaiten huomioiduksi.

Suomen eduskunta

Solon ja muut antiikin viisaat pohtivat mahdollisuutta valita päättäjät siten, että he eivät edustaisi tiettyä äänestäjäryhmää eli heillä ei olisi mitään erityistä intressiä ajettavanaan. He toimisivat kuin oikeuden tuomarit ja ottaisivat päätöksissään ja lainlaadinnassaan tasapuolisesti huomioon kaikkien edut. Esimerkiksi varakkaiden tahojen suosiminen verotuksen ja yritystukien muodossa rajoittuisi vain välttämättömään. Siihen, että yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset ja toimialalla voidaan luoda ja lisätä kansan hyvinvointia. Lainsäädännön avulla huolehdittaisiin siitä, että jokaisella on kohtuulliset mahdollisuudet rikastua, mutta niin, että kukaan ei tulisi hyväksikäytetyksi. Käytännössä päättäjiksi valittavilta edellytettäisiin sitoutumattomuutta minkään tahon etujen ajamiseen oman henkilökohtaisen edun tavoittelusta puhumattakaan.

Miksi esittämäni demokraattinen järjestelmä kuulostaa utopistiselta vaikka siinä ei tuntuisi olevan mitään vikaa? Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen tuskin löytyy. Aikojen saatossa vallasta on aina taisteltu ja taistelun tähänastinen tulos on se mitä nyt ympärillämme näemme. Uudenlaisten vaihtoehtojen esittäminen, eikä varsinkaan todellisiin muutoksiin pyrkiminen, edistä aktiivisesti päivänpolitiikassa toimivien uraa. Muutokset poliittisiin järjestelmiin tapahtuvat usein muista syistä kuin järkevän pohdinnan tuloksena. Ihmiselämän pituus on tehokas jarru kaikelle muutokselle. Monikaan ei halua riskeerata nykyistä olotilaansa, johon on tottunut. Asioiden säilyttäminen omalla mukavuusalueella on helpoin vaihtoehto. Ilmastokysymys, turvapaikanhakijat ja virusten hallitsematon leviäminen ovat eräitä niistä vaikeista kysymyksistä, jotka haastavat nykyistä parlamentaarista järjestelmäämme.