Sukupuolesi ei ole vain oma asiasi

Lainlaatijat pohtivat parhaillaan lainmuutoksia, joita päättäjille tullaan esittämään koskien transsukupuolisuutta eli kysymystä kahden sukupuolen ajatusmallin laajentamisesta koskemaan useampia mahdollisia sukupuolia. Sekulaarit länsimaat mahdollistavat ihmisyksilöille aiempaa suuremmat valinnanmahdollisuudet oman yksilöllisen identiteettinsä muodostamiseen. Mitkä tekijät tätä kehitystä ovat ohjanneet ja mitä haasteita tulevaisuus sille asettaa?

Länsimaisen ajattelun kehdossa, antiikin Kreikassa, luonnosteli Aristoteles keskeiset tieteenalat. Näihin aikoihin käynnistyi luonnontieteissä kasvien ja eliöiden luokittelu lajeiksi. Ihmisen asema luonnossa on tavattu nähdä lajien yläpuolella olevaksi ja samalla jakaa meidät karvattomat kaksijalkaiset miehiin ja naisiin. Yleisesti voidaan katsoa niin arkiajattelumme kuin luontoa koskevan tieteellisen tietomme nojautuvan eroavuuksien ja yhtäläisyyksien tunnistamiseen. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carolus Linnaeus antoi 1700-luvulla kasvot tälle luonnontiedettä hallinneelle suuntaukselle.

Käsitykset naisten ja miesten sekä ihmisen ja eläimen yhtäläisyyksistä ja eroavuuksista ovat vanhaa perua. Olioiden ulkoiset ominaisuudet ja myöhempinä aikoina myös solubiologia ovat tarjonneet riittävästi perusteita nykyisen jaottelun säilymiselle. Tieteen ja tekniikan nopea kehitys ja monipuolisemmat painotukset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kyseenalaistaa vakiintuneet käsityksemme. Sukupuolen vaihtaminen leikkauksin ja hormonihoidoin on ollut arkea jo jonkin aikaa. Kaukana ei liene myöskään aika jolloin pojiksi syntyneet voivat tulla raskaaksi ja synnyttää lapsia. Eläinlajien ja niiden ominaisuuksien muokkaamisella on jo pitkät perinteet. Ihmisruumiin muokkaamista ei enää kutsuta rotuopiksi, mutta kehitystä tapahtuu jatkuvasti silläkin saralla.

Käynnissä olevaa kehitystä voi kuvata vallankumoukselliseksi, sillä samalla, kun eroavuuksiin ja yhtäläisyyksiin perustuvan ajattelun perusteita horjutetaan, tulee kyetä muodostamaan ja hyväksymään uudenlainen maailmankuva, jossa luonnon hierarkian ylimmällä huipulla ei enää olekaan kahta eri sukupuolta olevat ihmiset. Vallankumouksellista kehityksessä on myös se, että sekulaari tieteeseen pohjautuva ajattelu sysää syrjään useimpien valtauskontojen edustamat näkemykset miehen ja naisen suhteesta. Antiikissa mies ja nainen muodostivat lisääntymisen kannalta välttämättömän perheyksikön, mutta ns. vapaiden miesten onneen ja seksuaalisuuteen liittyviä tarpeita ydinperhemalli ei läheskään aina tyydyttänyt eikä sitä ollut välttämätöntä myöskään salata. Uskontojen valtakausina avioliiton merkitystä on voimakkaasti korostettu ja sen jäljet ovat edelleen nähtävissä lainsäädännössämme.

Muutos on ollut vielä toistaiseksi melko hidasta. Keskustelua on käyty mm. mies- ja naispappeudesta ja samaa sukupuolta olevien avioliittokin on vasta hiljattain tullut mahdolliseksi. Syy hitaaseen muutokseen on pitkälti ihmisten totutuissa ajatusmalleissa. Uusia ja poikkeavia ajatuksia esittäviä on aina vainottu ja erityisen kohtalokasta se on ollut uskontojen valtakausina, jolloin pyhät kirjoitukset ovat oikeuttaneet kuolemantuomion julistamisen lähes mistä tahansa syystä. Muutoksen hitaudesta ja kaikista vaikeuksista huolimatta olemme kyenneet luopumaan noitavainoista, toisten ihmisten orjuuttamisesta, naisillekin on saatu äänioikeus ja viimeisimpänä sallittu samaa sukupuolta olevien avioliitot. Seuraaviin uudistuksiin tulee loogisesti kuulumaan myös eläinten oikeuksien parantaminen, sillä tutkimukset tuovat jatkuvasti esiin uutta tietoa niiden aiemmin tuntemattomista kyvyistä ja ominaisuuksista.

Ihmistä ja eläimiä koskeva ajattelu on murroksessa. Ilmastonmuutos ajaa lihan syöntiin ohjaavan ruoantuotantomallin nurkkaan. Vastakkainasettelu realistisen ja fundamentaalisen ajattelun välillä korostuu. Mies- ja naisroolien uudet ja vanhat mallit ovat törmäyskurssilla. Avointen yhteiskuntien vapaiden kansalaisten yksilöllisten valinnanmahdollisuuksien turvaaminen oman identiteettinsä ja elämänsä järjestämiseksi on tehokkain vastalääke totaaliseen pakkoon perustuvien yhteiskuntien varalta. Vapautuminen lokeroivasta ajattelusta lievittää myös tarvetta vastakkainasetteluille. On perusteltua ajatella, että mitä enemmän syntyy yksilöllistä eroavuutta, sitä vähemmän on elintilasta kilpailevia lajeja, luokkia, ryhmiä tai kansoja ja vastaavasti vähemmän näiden välisiä konflikteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.