Mikä on koulutuksen plan B?

Eduskuntavaalien jälkeen on tapana laatia ja hyväksyttää hallitusohjelma, jota toimeenpannaan vaalien välillä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa ei samassa aikataulussa uusita, mutta kuitenkin aika ajoin. Hallituksella on oppositio, johon kuuluvat puolueet tapaavat esitellä vaihtoehtoisia hallitusohjelmia. Opetuksen puolella vastaavaa keskustelua ei käydä, vaan oppositio, jos sitä edes on, kirjoittaa satunnaisia mielipidekirjoituksia, joiden sisältö unohtuu lukijoilta viimeistään seuraavana päivänä.

Opetuksen toisenlaiselle järjestämiselle esitetään harvoin, eikä oikeastaan koskaan, mitään konkreettista vaihtoehtoa. Tutkijat ovat kuitenkin Pisa-tutkimusten yhteydessä todenneet suomalaisten koululaisten jakautuvan entistä selvemmin koulussa pärjäävien tyttöjen ja huonommin menestyviin poikien joukkoihin. Syytä ei tiedetä. Yksi syy tietämättömyydelle voi olla ajatusvirhe, jonka mukaan perusopetuksen mielletään olevan yhtä ja tarkoittavan samaa kuin tasa-arvo ja korkealaatuinen opettajankoulutus. Näitä perusdogmeja ei haluta ääneen lähestyä saati arvostella, koska ne perustuvat tärkeimpiin kansallisiin arvostuksiimme. Niihin nojaten on vallitsevaa järjestelmää aina puolustettu.

Haastan kuitenkin ajatusleikkiin, jossa visioidaan vaihtoehtoista opetussuunnitelmaa. Voidaanko ajatella, että tasa-arvo tyttöjen ja poikien oppimisen osalta toteutuisi nykyiseen verrattuna paremmin, jos oppiainepainotus olisikin täysin päinvastainen kuin tällä hetkellä? Jos taide- ja taitoaineet muodostaisivatkin liikunnan ohella koulupäivien pääasiallisen sisällön.

Vaihtoehtoinen koulupäivä sisältäisi vapaasti valiten liikuntaa, piirustusta, maalausta, sekä kädentaitojen harjaannuttamista tekniikan eri aloilla, ompelemista, puun-, muovin ja metallintyöstöä. Ruoanlaitto, siivous ja käytännön ensihoitotaidot nivottaisiin niin ikään koulupäivien ohjelmaan.

Milloin sitten opittaisiin lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja jokien sekä presidenttien nimet? Väitän, että edellisessä kappaleessa mainitsemieni alojen asiantuntijat ja tutkijat kykenisivät helposti osoittamaan kuinka kirjaimet, sanat, numerot sekä alan kehitys maailman sivu liittyvät kyseisiin oppiaineisiin. Liikunnassa mitataan nopeutta, pituutta ja montaa muutakin asiaa numeroin. Piirtäminen ja maalaus sisältävät historiatiedon ohella runsaasti geometriaa eli kuvattavien asioiden suhteita ja mittakaavaa. Tekniikan osa-alueet opettavat piirtämisen ja numeroiden lisäksi fysikaalisia ja kemiallisia tosiasioita, esimerkiksi polttomoottorin toimintaan liittyen. Listaa vaihtoehtoisen opetussuunnitelman konkreettisiksi sisällöiksi voisi jatkaa helposti kymmeniä sivuja.

Kuvitellaanpa vielä, että perusopetuksen järjestämisen voisi kilpailuttaa samaan tapaan kuin ammatillista koulutusta, niin kunnat voisivat omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti valita myös noudatettavan opetussuunnitelman. Opettajankoulutuslaitokset eivät kouluttaisikaan opettajia enää vanhanaikaisiin oppiaineisiin, vaan heistä tehtäisiin laaja-alaisia osaajia, joille ei tuottaisi ongelmia opettaa numeroita vaikka korkeushyppytelineestä.

Olisiko aika tunnustaa, että nykyisenlainen koulujärjestelmä oppiainejakoineen, niin meillä kuin maailmallakin, edustaa vanhanaikaista ajattelumallia, joka erkaantuu päivä päivältä enemmän arkielämän ja koululaisten tarpeista. Takertuminen vanhentuneeseen kasvatusajatteluun maksaa meille tällä hetkellä viidenneksen ikäluokan nuorista miehistä, jotka eivät selviä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, keskeyttävät ne eivätkä myöskään työllisty. Onko kyse kohtuullisesta uhrauksesta suuremman joukon puolesta ja kuka takaa, että hinta ei tästä enää nouse?

Mielesi on vain sinun

Ole kiitollinen jokaisesta kohtaamastasi ääliöstä, selkään puukottajasta, taitavammasta, komeammasta, nopeammasta ja vahvemmasta henkilöstä! He tekevät sinusta entistä vahvemman ja opit jättämään kaikki järkytykset, pettymykset ja vastoinkäymiset omaan arvoonsa. Kiitollisena toteat oppineesi ja kehittyneesi monin tavoin näiden henkilöiden aiheuttamien tilanteiden ja olosuhteiden myötä.

Tähän tapaan ajatteli stoalainen filosofi Epiktetos, joka syntyi nykyisen Turkin alueella orjaksi noin vuonna 50. Vapauduttuaan orjuudesta hän muutti Kreikkaan ja perusti oman stoalaisen filosofikoulun. Ajatus löytyy Epiktetoksen teoksesta nimeltä Enchiridion:”Toiset asiat ovat vallassamme ja toiset eivät.” Ihmisen mieli on jokaisen itsensä hallittavissa, vaikka olosuhteisiin ei voi vaikuttaa.

Lainataan ajatusta omaan aikaamme. Työpaikallasi on pomo, joka inhoaa sinua ja pyrkii käyttämään kaikki keinot kyykyttääkseen, nöyryyttääkseen ja lopulta potkiakseen sinut pellolle. Pitäisikö ryhtyä taisteluun ja haastaa oikeuteen vai masentua ja tehdä itsemurha? Epiktetos kehottaa pohtimaan tilannetta ja erottamaan asiat, joihin voi itse vaikuttaa, niistä joihin ei voi vaikuttaa. Jos pomo tuntee huonommuutta tai on jollain tavoin tunnevammainen, niin minkä sille voi. Ei ole työntekijöiden asiana eikä vallassa ryhtyä terapoimaan esimiestä ja kohottamaan hänen itsetuntoaan. Omassa vallassasi on vain todeta tilanne ja mitä siinä on tehtävissä. Työpaikan vaihto olisi helpoin ratkaisu, jos siihen on tilaisuus tai sitten vain jatkaa oman työnsä tekemistä kiitollisena siitä, että on joku työ mistä leipä irtoaa. Oma mielenrauha on tärkeintä ja sen säilyminen on täysin jokaisen omissa käsissä. Päätösvaltaa mielensä pahoittamisesta ja mielenrauhan menettämisestä ei kannata luovuttaa toisille, vaikka juuri siihen epäasiallisella käytöksellä ehkä pyritään vaikuttamaan.

Vastaavanlainen esimerkki oman mielenrauhan tärkeydestä löytyy myös esimerkiksi urheilun parista. Harrastat kamppailulajia, jossa vastaasi asettuu vahvempi ja nopeampi vastustaja. Hän tekee sinusta hakkelusta, mutta otat kaiken vastaan kuin lahjana taivaasta. Miten oppii nousemaan, jos ei ensin tule nuijituksi lattian rakoon. Jokainen murtunut luu kasvaa aiempaa vahvemmaksi ja jokainen saatu isku tekee sinusta nopeamman ja valmistautuneemman väistämään tulevia iskuja. Timantit syntyvät kovassa paineessa ja kuumuudessa maan alla.

Sanotaan, että jos se ei tapa, niin se vahvistaa! Epiktetos osoitti selviävänsä orjan elämästä, vaikka menetti fyysisen terveytensä. Hän osoitti sanansa oikeaksi päätyen oman koulun perustajaksi ja tunnustetuksi filosofiksi.