Antiikin filosofiaa

Antiikin filosofia – ketä kiinnostaa?

Länsimainen sivistys perustuu suuressa määrin antiikin filosofien oppeihin. Kristillisen uskon tullessa dominoivaksi alkoi tietämys antiikin filosofiasta ja sen tarjoamista ajatuksellisista ja elämäntapoihin kytkeytyvistä vaihtoehdoista valikoitua ja muotoutua ratkaisevalla tavalla. Myös sillä, että tiedämme monien filosofisten kirjoitusten tulleen kirjoitetuiksi, mutta joita ei ole löytynyt tai jotka ovat tuhoutuneet, voi olla vaikutusta käsityksiimme antiikin filosofioista ja niiden vaikutuksesta aikansa ihmisten elämään. Esimerkiksi stoalaisen filosofian käsikirjoituksista huomattava osa on kadoksissa.

Käytettävissämme on kuitenkin riittävästi aineistoa ja tietoa, jonka perusteella on kyetty selvittämään antiikin filosofisia suuntauksia sekä näiden kautta avautuneita näkökulmia moniin kysymyksiin. Niihin tutustuminen on yhä tänä päivänäkin hyödyllistä jokaiselle, joka on kiinnostunut kehittämään itseään, palaa halusta ryhtyä muuttamaan maailmaa tai muutoin mielii ryhtyä edistämään omia ihanteitaan. Antiikin filosofioista ovat innostuneet niin Rooman keisarit kuin Yhdysvaltain presidentit monista muista vaikuttajista puhumattakaan.

Antiikin filosofia osoittaa miten vähän ihminen on reilun kahden tuhannen vuoden aikana muuttunut, jos ollenkaan. Nykyaika haastaa valistuneet kansalaiset työstämään omaa suhdettaan länsimaiseen sivistyshistoriaan. Valeuutisten ja kulttuurien väkivaltaisten yhteentörmäysten myötä on henkilökohtaisen ehyen maailmankuvan muodostaminen entistä ajankohtaisempaa. Voisi arvella, että maailmankuvaansa ja ajatteluaan aktiivisesti kehittäneet omaavat myös sellaisia henkisiä kykyjä ja työelämävalmiuksia, joita tarvitaan sosiaalisen median ja nopean teknologisen kehityksen aikakautena ja joilla on laaja-alaista näkemystä omilla erityisaloillaan sekä kykyä käydä terapeuttista ja voimaannuttavaa keskustelua itsensä, ystäviensä ja kollegoidensa kanssa.

Filosofit tarjosivat koulutusta hyvään elämään 

Antiikin filosofit tarjosivat kansalaisille mahdollisuuden oppia elämään kuin filosofit. Yleensä sillä tarkoitettiin hyvän elämän perustaitojen opiskelua ja siihen liittyvää henkilökohtaista valmentautumista.

Filosofisten koulukuntien perustajat olivat lähes aina aikansa oppineita, mutta kaikki eivät kuitenkaan opettaneet tai kirjoittaneet itse. Sokrates on filosofian yksi tunnetuimmista hahmoista, mutta hänen ei tiedetä kirjoittaneen yhtään kirjaa. Kuva hänen elämästään ja toimistaan filosofina välittyy Platonin teosten kautta. Filosofiset koulukunnat pyrkivät työstämään kannattajilleen keinoja, joilla saavuttaa kukoistava, rikastuttava, onnellinen ja kaikin tavoin hyvä elämä.

Filosofinimityskin on muuttunut antiikin ajoista. Sitä käytettiin tuolloin luontevammin kun filosofointi nykyisin on joidenkin mielestä vain asioiden turhanpäiväistä vatvomista. Valtiokaan ei kouluta yliopistoissaan filosofeja vaan maistereita ja tohtoreita, jotka voivat toimia filosofian eri osa-alueiden tutkijoina. Kukaan ei oikein näytä tyydyttävästi kykenevän määrittelemään mitä filosofilla nykyisin tarkoitetaan. Voisi kuitenkin todeta, että antiikin filosofien ammatillinen rajanveto filosofien ja sofistien välille on tietyssä mielessä edelleen olemassa. Sofisteja ei sillä nimellä enää nykyisin tunneta, mutta monenlaiset kehittämiskonsultit tarjoavat edelleen vastaavia palveluja eli keinoja, joilla asiakkaat tai äänestäjät saadaan vakuuttuneiksi omien ajatusten tai tuotteiden erinomaisuudesta. Filosofien tehtäväksi nähtiin etsiä totuutta tai pyrkiä tulemaan viisaammaksi.

Blogiartikkeleissa valikoitua tietoa ja tulkintoja 

Esittelen sivuillani eräitä keskeisimpiä antiikin filosofeja ja oppisuuntia. Netistä löytyy näistä aiheista runsaasti perusteellisia asiantuntijoiden laatimia kirjoituksia, joihin kannattaa tutustua kun mielenkiinto jotain kysymystä kohtaan herää. Blogiartikkelieni tarkoituksena on hakea yhteyttä antiikin ajattelijoiden filosofisesta maisemasta omaan aikaamme ja pohdiskella niin ajankohtaisia kuin ikuisia kysymyksiä parin vuosituhannen mittaisen aikaikkunan kautta. Yksityiskohtaisiin kysymyksiin pitäytyvä akateeminen tutkimus antaa asiaan vähemmän perehtyneille lukijoille helposti hyvin ulkokohtaisen kuvan filosofien elämästä ja heidän aikanaan vallinneista olosuhteista. Kuvailen sivuillani ainakin platonismia, aristotelismia, epikurolaisuutta, stoalaisuutta sekä kyynikkojen ja skeptikkojen ajatuksia. Artikkelieni aiheita ovat mm. työelämään, vapaa-aikaan sekä ihmisten välisiin suhteisiin ja harrastuksiin liittyvät kysymykset. Toivon, että lähestymistapani muinaiseen filosofiaan ei karkota ketään filosofiasta kiinnostunutta vaan ennemminkin tarjoaa yhden uuden tavan pujahtaa oman ajattelumme taakse. Olisi myös mukava hyödyntää blogin interaktiivisia ominaisuuksia ja jatkaa keskustelua vaikka artikkelieni pohjalta. Antoisia lukuhetkiä!